Musiikki kuuluu kaikille
En En En

Hankkeet, projektit, matkat

Itä-Helsingin musiikkiopistossa Opetushallituksen tuella lukuvuonna 2013-14 toteutetut hankkeet:

LISÄTIETOJA: minna-maria.pesonen@ihmo.fi 

 

IHMO-porina
 

Tavoitteena oli vahvistaa Itä-Helsingin musiikkiopiston (IHMO) toimintakulttuurin kehittämistä sekä edistää osaltaan alueellista taiteen perusopetuksen tuloksellisuutta ja laadun parantumista. IHMOssa on juuri nyt toimintakulttuurin muutoksen aikaa ja tavoitteena oli tarjota mahdollisuus niin henkilökohtaiseen kuin kollegiaaliseenkin vuoropuheluun ammattilaisen kanssa. IHMOn tärkein ja valtakunnallisesti poikkeuksellinen opetusmetodi on ryhmäopetus ja yhteismusisointi. Tässä painottuu erityisesti ryhmän jäsenten sosiaalisten
taitojen ja keskinäisen vuorovaikutuksen kehittämistarve.

Tavoitteena oli työnohjauksellisen pienryhmätyöskentelyn ja konsultatiivisen työskentelyn
kautta:
-toimintakulttuurin ja ajattelumallin muutokseen tähtäävä opettajan osaamisen
 vahvistaminen
-itsensä kehittäminen sekä erityisten oppijoiden tarpeiden huomioiminen
-tarkastella ryhmien ohjaamisen kautta opettajan vaatimukset eri tasoisille oppilaille
-käsitellä koko oppilaitoksen toimintakulttuurin muutosta voimavarana,
 kääntää muuttuvan yhteiskunnan haasteet mahdollisuudeksi

Pääkouluttajana toimi koko hankkeen ajan työnohjaaja Päivi Jordan-Kilkki. IHMO-porina –hankkeen myötä keskustelukulttuuri työyhteisössä työtovereiden kesken sai uuden muodon. Tärkeää oli myös oppia, että dialogissa tarvitaan erityisesti taitoa käsitellä omia tunteita. Porinaa eli työnohjausta pidetään yhtenä tärkeimpänä tapana löytää ymmärrystä ja välineitä oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, työyhteisön toimintakulttuurin kehittämiseen ja oppilaan musiikillisen kehityksen edistämiseen.

Ryhmäopetustilanteissa ongelmallisiksi koettuihin joko käytös- tai oppimispulmiin löytyi uudenlaista tukea. Hankkeen aikana havaittiin myös se, että ns. ”diagnosoimattomilla” vilkkailla lapsilla voitiin todeta samankaltaisia esteitä oppimiselle kuin diagnosoiduillakin lapsilla - näihin tilanteisiin saivat opettajat tukea. Kaikkea opittua voidaan hyödyntää jatkossakin – opettajille löytyi arjen käyttöön ns. työkalupakki, esim. ”neljän kohdan menetelmä” mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Hanke eteni sekä ryhmäporinaryhmissä että henkilökohtaisilla opetuksen seuraamisella ja tämän jälkeen purkukeskusteluilla. Ryhmiä oli syksyllä 2013 yhteensä 4 ja tapaamiskertoja 4. Keväällä 2014 ryhmiä oli 5 ja tapaamisia 3–5. Lisäksi oli hallinnon oma porinapäivä sekä tarpeen mukaan yksittäisiä pienryhmä-, konsultaatio- ja yksilötapaamisia. Asioiden konkreettinen, laaja-alainen ja arkityöstä lähtevä tarkastelu vahvisti opettajien
pedagogista osaamista sekä vahvisti kollegiaalisuutta. Opettajan oman ammatti-identiteetin ja henkilökohtaisen kasvun keskeiseksi kulmakiveksi muodostui dialoginen, työnohjauksellinen työskentely. Työnohjaus antoi monelle opettajalle merkittäviä oivalluksia omista resursseistaan ja mahdollisuuksistaan opetustyössä.

Palautekeskusteluissa syntyi hyvää keskustelua siitä, mitä vuorovaikutus merkitsee kollegojen välillä. Dialogiset menetelmät niin vertaistuessa kuin oman opetuksen kehittämisessäkin koettiin tärkeäksi voimavaraksi. Palautekeskusteluissa on selkeästi myös käynyt ilmi, että dialogiselle ryhmäkeskustelulle – porinalle – sekä konsultatiiviselle henkilökohtaiselle ohjaukselle toivotaan jatkoa edelleen. Musiikkiopiston hallinto on vakuuttunut
siitä, että muun täydennyskoulutuksen lisäksi tulevaisuudessa porinoille osoitetaan tarvittavia resursseja.

Hankkeen avulla on kehittynyt uudenlainen keskustelukulttuuri opettajien keskuudessa. Hankkeen loppuarvioinnista ja tuloksista tehtiin opettajien erillisluvalla videotallenne, jota voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi työnohjaajien koulutuksessa.

”Porina” tai ”porinapiiri”: uusi, jo aiemmasta hankkeesta (IHMOppi) käyttöön jäänyt nimi on otettu käyttöön myös muualla Suomessa – työnohjaus-termi koetaan musiikkipedagogien keskuudessa ehkä liian viralliseksi tai rajoittavaksi, porina-termi taas avaa monialaisen lähestymistavan vuorovaikutteiselle dialogille. Porina voi tapahtua yhden opettajan ja ohjaajan välillä, tai useamman opettajan ryhmädialogina ohjaajan läsnä ollessa.
”Konsultatiivinen porina”: IHMOn kokemuksia on kerrottu eteenpäin sekä opettajien että rehtorien keskuudessa. Mestari-kisälli –tyyppinen soittotaidon perinteinen opetusmetodi on nykyaikana muuttunut vaativammaksi, konsultatiivinen ohjaus oppimistilanteiden sujuvoittamiseksi on todettu erinomaiseksi. Kyseessä on myös vahvasti opettajakunnan työssä jaksaminen ja viihtyminen.

Itä-Helsingin musiikkiopiston opettajakunta on kiitollinen ja arvostaa sitä, että opetushallitus on mahdollistanut ”porinat”. Käyttöön lanseeratun nimen lisäksi IHMO-porina uudenlaisena työnohjausmuotona on herättänyt huomiota muissa musiikkioppilaitoksissa eri puolilla Suomea - toiveemme onkin, että kollegiaalinen pedagoginen dialogi lisääntyy ja hiljaista tietoa siirtyy kokeneilta opettajilta nuoremmille.

 

MupeTekno

Hankkeen tavoitteena oli musiikin perusteiden opetuksen laadun kehittäminen ja uusien toimintojen käynnistäminen musiikin teknologiaopetuksen avulla. Tavoitteena oli lisäksi kurssitarjonnan uudistamisen pohtiminen siten, että teknologiaopetus mahdollistaa oppilaiden kiinnostuksen ylläpitämisen musiikin perusteiden maailmaan ja voisi korostaa oman soittimen käsittelytaitojen hyödyntämistä oppimisessa. Lisäksi tavoitteena oli pitkään perinteisin menetelmin opettaneiden opettajien ammattitaidon päivittäminen ja
työmotivaation lisääminen.

Hanke keskittyi lisälaitteiden ja -ohjelmistojen hankintoihin sekä opettajien koulutukseen ja tutustumiseen muiden samankokoisten oppilaitosten opetusjärjestelyihin. Koulutuksessa hyödynnettiin myös eMuten portaalia ja vastavalmistunutta ohjeistusta Musiikin perusteiden suositukset tasosuorituksille. Teknokouluttaja Arto Ruotsalan aiheina olivat mm. musiikin teknologian peruskurssien sisällöt, laitteiden käyttö. Lisäksi tutustuttiin uusiin solfaohjelmistoihin sekä kerrattiin Garageband, Sibelius-nuotinkirjoitusohjelma, keyboardin ja SMART Boardin käyttö.

Hanke käynnisti opetustarjottimen uudistamistyön musiikin teknologian keinoin. Tätä tavoitetta pohjusti lukuvuonna 2007–08 oppimisympäristön kehittämishankkeen myötä rakennettu verkkoympäristö, TVT-peruskoulutus opettajille sekä 6 mac-työpistettä yhteen musiikin perusteiden luokkaan. Tämän jälkeen on opetuspisteisiin hankittu älytaulu (2 kpl), uusi opettajan tietokone (1) sekä opetukseen on integroitu pienin erin musiikkiteknologian keinoja, lisäksi on osallistuttu aktiivisesti tarjolla oleviin koulutuksiin ja hankkeisiin. Syksyllä 2012 opettajat ideoivat uudet opintokokonaisuuksien kokeilut: muusikon perusvalmiudet ja vapaa säestys –työpaja kitaristeille sekä vain harmoniasoittimille suunnattu mupe-ryhmä.

IHMOn musiikin perusteiden opetus ottaa jatkossa uuden askeleen kohti nuorten tarpeita. Uuden oppimiskulttuurin ja näiden kokeilujen juurruttaminen opetukseen sekä uusien ryhmien käynnistyminen onnistuu, kun lisälaitteita ja –ohjelmistoja on hankittuna siten, että kaikissa opetuspisteissä on mahdollisuus toteuttaa sama tarjonta.

MuPeTekno-hanke antoi opettajille lisää innovaatiota kehittää omaa työtään oppilasja musiikkilähtöiseen, eri asioita integroivaan musiikin perusteiden opettamiseen. Kehitysmyönteinen ilmapiiri musiikkiteknologian hyödyntämiseen opetuksessa avaa uusia mahdollisuuksia niin soiton- kuin musiikin perusteidenkin opettajille. IHMOssa tulee olemaan tulevaisuudessa oma paikkansa laajaan ja laadukkaaseen musiikkiteknologian käyttöön niin musiikin oppimisen, luomisen kuin esittämisenkin alueilla. Tämä kehittämistyö jatkuu vielä pitkään.

 

Muita hankkeita:

Virvatuli -itsearviointiprosessi
Itä-Helsingin musiikkiopistossa lukuvuonna 2013–2014

Virvatuli -malli on valtakunnallinen taiteen perusopetusta antaville laitoksille suunniteltu arviointityökalu. Mallin käsittää viisi arviointikokonaisuutta eli itsearviointialuetta, joille on määritelty kriteerit. Arviointialueet ovat oppilaat, opettajat, oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet. Arvioinnilla pyritään tarkastelemaan viiden vuoden välein kutakin arviointialuetta. IHMO:ssa arviointikierros alkoi syksyllä 2013.


Arviointiprosessi on vaikuttanut oppilaitoksemme sisäiseen toimintaan jo ensimmäisen tarkasteluvuoden aikana. Perinteisesti opistomme toiminnan vaikutukset ovat näyttäytyneet vuosikymmenien kuluessa menestyksellisenä pedagogisena kehitystyönä sekä kansallisena että kansainvälisenä maineena, näitä seikkoja on myös pidetty toiminnan pääasiallisena tavoitteena. Tällä hetkellä elämme sisäisen toiminnan uudistustarpeen ja perinteen risteyskohdassa, jossa yhteiskunnalliset kriteerit, kuten hyvinvointia ja sosiaalisia
arvoja korostavat näkökulmat saavat musiikkiopistoväen miettimään oman menettelyn tavoitteita. Erityisesti keskustelun painopiste on siirtymässä yhä enemmän muuttuneiksi koettuihin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin.


Virvatulihanke pyrittiin saattamaan alusta asti mahdollisimman hyvin esille oppilaitoksessa tiedottamalla hankkeesta ja sen etenemisestä niin opettajakuntaa kuin perheitä hankkeen kotisivun  (http://ihmovirvatuliblog.wordpress.com/) välityksellä. Musiikkiopiston strategian mukaisesti yksi arvioinnin tavoitteista on vahvistaa yhteisöllisyyttä toiminnan kaikilla tasoilla. Arviointihankkeen yhteisöllisyyttä kehittävä puoli
korostuu yhteisiä asioita käsiteltäessä. Vanhemmille osoitettu kysely tuotti erittäin paljon myönteistä palautetta perheiltä, jotka olivat saaneet hyvää, taitavaa ja yksilöllistä opetusta lapselleen. Perinteisesti musiikkiopistotyö on luonteeltaan yksinäistä ja keskittyy opettajan ja oppilaan väliseen suhteeseen. Vanhempien mielipiteen kuuntelu paljasti myös opiston muun henkilökunnan merkityksen hyvän oppimisympäristön luojana. Henkilökunnan
yhteiset palautekeskustelut edistävät niin toimistoväen kuin opettajakunnan välistä vuoropuhelua mietittäessä yhdessä ratkaisuja asioiden parantamiseksi ja jaettaessa kokemuksia toiminnan vahvuuksista.
 

ITU-hanke
 

7M osallistui ITU-projektiin joka oli Itä-Helsingin alueen kulttuuritoimijoiden yhteistyöhanke. Yhteistyökumppanit olivat Itä-Helsingin musiikkiopisto, Helsingin Kuvataidekoulu, Suomen Säveltäjät ry, Sibelius-Akatemia sekä Helsingin kulttuurikeskuksen Stoa ja Vuotalo. ITU-hankkeen tavoitteena oli tiivistää alueen kulttuuritoimijoiden ja peruskoulujen yhteistyötä ja innostaa nuoria taiteen tekemiseen heidän omien ideoidensa pohjalta. Projektissa
oli keskeistä opettajien ja eri alojen taiteilijoiden yhteistyö. Prosessi koostui kymmenestä kaksoistunnin mittaisesta työpajasta sekä lopputapahtumasta ajalla loka-maaliskuu

 

Itä-Helsingin musiikkiopistossa Opetushallituksen tuella lukuvuonna 2011-12 toteutetut hankkeet:


IhmOPS-hanke:

Itä-Helsingin musiikkiopiston opettajakunnan suurin ponnistus oli opetussuunnitelman päivittäminen ja koko työyhteisön toiminnan tarkastelu. Hankkeen päätavoitteena oli tarkastella vertaillen omaa opetus- suunnitelmaa ja löytää henkilöstölle opetussuunnitelmaan nojautuen uudenlaista työskentelykulttuuria, joka taas edistää koko työyhteisön toiminnan kehittämistä edistäviä toimintamalleja (mm. pedagogisen osaamisen kanavointi ja terävöittäminen, vastuualueiden jakaminen, tiimiyttäminen, viestinnän ja vuo- rovaikutuksen lisääminen). Tavoitteena oli myös OPSin laajan päivittämistyön lisäksi sen saattaminen kirjalliseen muotoon sekä pohtia käytäntöjä opetussuunnitelman jatkuvalle kehittämiselle opettajakun- nan pedagogista ammattitaitoa hyödyntäen.
Hanke toteutettiin opettajien yhteisillä koulutuksilla ja pienryhmätyöskentelyllä (pääkouluttaja Jukka Ahonen, aineops- ja arviointikoulutus/case Porvoo Karipekka Eskelinen). OPS-koordinaattorina toimi Helena Tuomela ja aineryhmistä sekoitetut työryhmät saivat omat ryhmävetäjänsä. Lukuvuoden työskentely jaettiin osiin yhteisten luentojen, pienryhmätyöskentelyn ja aineryhmätapaamisten kesken. Annettu aikataulu piti, tammikuun lopussa koordinaattori aloitti työryhmien materiaalien työstämisen. Aineryhmissä jatkettiin pohdintaa mm. arviointia, aineOPSeja.
Tuloksena on uusi Opetussuunnitelma, joka on nähtävillä opiston nettisivuilla sekä saatavissa myös painetussa muodossa. Ylimääräisenä tuotoksena ilmestyi myös IHMUopas, joka kertoo yhteistyöstä ja toiminnasta Porolahden peruskoulun kanssa ja joka linkittyy tiiviisti musiikkiopiston päivitettyyn ope- tussuunnitelmaan.
 

JAANAn_huilistit.jpg

  

Pianistien Sibelius-hanke:

Suomalaisen musiikin kurssi oli kokonaisuudeltaan erittäin onnistunut. Kurssiin sisältyi Prof. Erik T. Ta- waststjernan luento-konsertti 26.1.2012. Erik T.: n pitämä konsertti käsitti pelkästään J. Sibeliuksen pia- nomusiikkia ja hän myös piti erittäin mielenkiintoisen luennon Sibeliuksesta ja hänen pianoteoksistaan.
Kurssiin liittyi kaksi opetusjaksoa kahtena eri viikonloppuna : la 28.1. ja la 4.2.2012. 12 opistomme oppilasta oli kurssilla aktiivioppilaina ja he saivat nauttia henkilökohtaisesti Prof. Tawaststjernan ope- tuksesta. Suomalaisen piano-ohjelmiston lisäksi oppilaat olivat valmistaneet kurssille myös muutakin keskeistä pianokirjallisuutta. Näiden 12:n aktiivioppilaan lisäksi konsertteja sekä kurssia olivat kuuntele- massa runsaslukuisena opiston piano-oppilaita sekä lähes kaikki IHMOn piano-opettajat.
Kurssin päätteeksi järjestettiin kurssille osallistuneiden piano-oppilaiden konsertti 16.2.2012 , jossa esitettiin kurssilla soitettua ohjelmistoa. Kurssin anti oli hyvin monipuolinen, niin opettajien kuin oppi- laidenkin näkökulmasta katsoen erinomainen koulutusjakso.

Leena Nikula, pianon ainevastaava ja kurssin koordinaattori

 

Muita hankkeita:

Tomu-projekti:

Toiminnallinen ja musiikkilähtöinen musiikin perusteiden opetus on Opetushallituk- sen rahoittama projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää luokkatyöskentelyn toimintatapoja aktivoida tunneilla oppilaita monipuolisen musiikillisen tekemisen, leikin, liikunnan ja pelien avulla, jolloin tun- neista muodostuu iloisia ja kiinnostavia sekä oppilaan itsetuntoon myönteisesti vaikuttavia kohtaami- sia. Musisoivan työskentelyn ja monipuolisten lähestymistapojen tavoitteena on, että opiskelijat saavat sellaisia käytännön valmiuksia, joita heidän on mahdollista hyödyntää niin instrumenttiopinnoissaan kuin muussakin musiikillisessa toiminnassaan myös musiikkiopisto-opintojen päätyttyä. Osa Tomun työtavoista on projektiin osallistuneiden opettajien itsensä kehittämiä ja osa peräisin kollegoilta ja kou- lutustilaisuuksista.
Tomu-projekti alkoi syksyllä 2010 ja jatkui kevätlukukauden 2012 loppuun.
Mukana alusta lähtien on ollut Hanne Närhinsalo, Sibelius-opistosta (projektia koordinoiva oppilai- tos), Maija Helve, Käpylän musiikkiopistosta, Aija Lehtonen, Itä-Helsingin musiikkiopistosta ja Marjatta Airola, Vantaan musiikkiopistosta. Lukuvuonna 2011–2012 mukaan liittyivät Sanna Ahvenjärvi Jokilaak- sojen musiikkiopistosta ja Inkeri Kotilainen Itä-Helsingin musiikkiopistosta.
 

Kippari-kapellimestarikoulutus:

Opetushallituksen tuella toteutettiin pääkaupunkiseudun musiikkiop- pilaitosten oppilasorkesterien johtajien kaksivuotinen koulutushanke, koordinaattorina toimi Helsingin konservatorio. Koulutukseen osallistui kahden vuoden aikana yhteensä 30 pääkaupunkiseudun oppi- lasorkesterien johtajaa. Pääkouluttajina toimivat kapellimestarit Peter Ettrup Larsen ja Olli Vartiainen, luennoitsijana Kari Kurkela. Harjoitusorkestereina toimivat itse Kippareista muodostettu orkesteri, Hel- singin Saksofoniorkesteri, Vantaan musiikkiopiston Vamos, Länsi-Helsingin kamariorkesteri ja Helsingin konservatorion Visolto-orkesteri.
Koulutus huipentui konservatorion salissa järjestettyyn päätöskonserttiin, jossa 14 kurssilaista johti Konservatorion ja Länsi-Helsingin soittajista muodostettua sinfoniaorkesteria. Onnistunut koulutusko- konaisuus kuuluu ja näkyy pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksissa. Itä-Helsingin musiikkiopistosta mukana koulutuksessa olivat Helena Sinisalo ja Sami Katainen.

 

Matkoja

Helsingin juniorijouset Saksassa

Helsingin Juniorijouset osallistui Saksassa 23. – 26.3.2012 pidettyyn Ahrensburgin Kansainväliseen kama- riorkesterifestivaaliin. Osanottajia oli lisäksi Slovakiasta ja Tanskasta. Helsingin Juniorijousten konsertti sai kiitosta erittäin korkeasta taiteellisesta tasosta, joka on entuudestaan tunnettu Saksassa ja muualla Euroopassa. Orkesterin myötä tunnustusta ja ihailua saa suomalainen klassisen musiikin koulutus ja musiikkikulttuuri.
Helsingin Lapsijouset osallistui Euroopan musiikkikoulujen unionin (EMU) Italiassa 16. – 21.5.2012 järjestämään Allegromosso-festivaaliin, jossa oli yli 5000 osanottajaa 25 Euroopan maasta. Orkesterilla oli kaksi omaa konserttia Ravennassa ja lähiympäristössä. Helsingin Lapsijousten esitykset saivat valtavasti kiitosta, ja todennäköisesti konserttikutsuja muihin maihin saadaan tulevaisuudessa.

Teksti: Minna Launonen
 

Lapsijouset Italiassa

Helsingin Lapsijouset vierailivat toukokuun alussa Pohjois-Italiassa. Matka oli fantastinen, joskin kesken matkan orkesterilaisia ja mukana olleita aikuisia piinasi flunssa-aalto. Siitä kuitenkin selvittiin urheasti ja päästiin esiintymään Allegromosso-musiikkifestivaaleille 25 muun Euroopan maan orkestereiden jouk- koon. Pieni hotellimme Ravennan lähellä sijaitsevassa rantakaupungissa oli mielenkiintoinen: hiusten- kuivaaja ei toiminut, tv ei toiminut, lämmitys ei toiminut, lisähuopia ei riittänyt kaikille, turvalokeron lukko jäi käteen ja kaikki on aina hieman myöhässä. Toisaalta aamiainen oli runsas, lounas runsaampi ja päivällinen runsain. Ikkunasta näki Adrianmeren, jättikäpyjen mäntymetsän ja upeita värikkäitä taloja. Soitimme kahdessa konsertissa lähellä sijaitsevissa pikkukaupungeissa Faenzassa ja Lugossa. Ohjelmis- toomme kuuluvat muun muassa Béla Bartókin Romanialaisia kansantansseja, Ahti Sonnisen sovitus Koska valaissee kointähtönen -virrestä ja Franz Schubertin Sotilasmarssi. Samassa hotellissa kanssamme oli saksalainen filharmoninen amatööriorkesteri, jossa oli monenikäisiä soittajia. He soittivat samoissa konserteissa kuin me. Kannustimme toisiamme bravo-huudoin. Festivaaleilla oli mukana yli 5000 osanot- tajaa ja kaikenlaisia orkestereita jazzista poppiin. Oikeastaan kävimme matkallamme kahdessa valtiossa. Toinen niistä on Italian keskellä sijaitseva San Marino. Se on korkealla vuorella, jossa ilma on ohutta ja sumuista. Vuoren rinteellä on uskomaton vanha linnoitus, jonka huipulle vain rohkeimmat meistä uskalsivat kiivetä. Mitä muistan Italiasta? Milanon upean, marmorisen tuomiokirkon, ihanan ruoan ja jäätelön, Adrianmeren aallot ja isot simpukat rannalla ja kaiken hauskan yhdessäolon orkesterin kanssa. Pohjois-Italian maanjäristystä en muista, koska nukuin sen sattuessa sikeästi hotellivuoteessani. Meille ei koitunut siitä vahinkoa. (Juttu julkaistu Vartti-lehdessä 6.6.2012.)

Teksti: Matilda Lehtonen, Helsingin lapsijouset, viulisti


The_Wind_Band_Fonta_del_Trevi_yhteiskuva.jpg

 
Puhallinorkesteri Italiassa 4.-11.6.2012

Maanantaina 4.6 kokoontuivat Puhallinorkesterilaiset, opettajat, avustajat ja valvojat Helsinki-Vantaan lentokentälle suuntanaan Italia. Kun soittimet oli pakattu riittäviin kuplamuovikerroksiin ja ”särkyvää”- tarroihin, kiipesi koko joukko koneeseen. Rooman lentokentällä oli vastassa ystävällinen ja ammatti- taitoinen oppaamme Ambra, jonka siipien suojassa aloitimme matkamme ajamalla bussilla Perugiaan, missä majoituimme hotelliin.
Tiistaina pääsimme tutustumaan paitsi läheiseen Assisin pikkukaupunkiin, myös eksoottiseen akus- tiikkaan: illalla pidimme nimittäin konsertin matkan kaikuisimmassa kirkossa. Alkamisaika oli joustava, sillä yleisöä saapui paikalle vielä 15 minuuttia alkuperäisen kellonajan jälkeenkin. Konsertti oli kuitenkin onnistunut ja osa yleisöstä jopa liikuttunut.
Seuraavana päivänä palasimme bussillamme Perugiasta Roomaan, mutta matkan varrella pääsimme tutustumaan toiseen pikkukaupunkiin, Orvietoon. Bussikuskimme Salvatore sai orkesterilaisilta aplodeja selvittäessään erikoispitkän bussimme mahdottomilta vaikuttavista tilanteista. Illalla majoituimme toi- seen hotelliimme Rooman liepeille.
Torstaina aamupäivällä saimme valvojilla varustetuissa pienryhmissä viettää aikaa Roomassa. Osa lähti tutustumaan Vatikaaniin, loput kiersivät muun muassa nähtävyyksiä ja kauppoja. Alkuun suurta hämmästystä herättivät orkesterin kuvalla varustetut mainosjulisteet katujen varsilla, joiden vieressä piti tietenkin poseerata. Illalla pidimme toisen kirkkokonserttimme, ja yleisössä nähtiin taas suuria tunteita.
Myös perjantaina ja lauantaina pidimme konsertit. Perjantai aamupäivä kului ohjatulla turistikierrok- sella, lauantai aamupäivällä taas sai liikkua vapaasti pienryhmissä. Perjantain konsertti järjestettiin Piazza Navonalla olevassa upeassa kirkossa, joten konserttiyleisöksi saimme myös paljon turisteja. Lauantain konsertti taas oli matkan ainoa ulkokonsertti, joka matkalaisten yllätykseksi myös äänitettiin paikalliseen radioon.
Sunnuntaina saimme kokonaisen vapaapäivän, eli päivän ohjelmasta sai päättää ryhmittäin. Va- lintoja oli esimerkiksi rannalle lähteminen, katakombien tutkiminen ja erilaisiin nähtävyyksiin, kuten Colosseumiin tutustuminen. Illalla kokoonnuimme hotellille, missä matkalaisille järjestettiin erilaista viimeisen illan ohjelmaa.
Runsaan soittamisen, auringon ja jäätelönsyönnin jälkeen olikin yllättäen edessä enää seuraavan aamun tavaroiden pakkaaminen ja paluulento Suomeen, missä orkesterilaiset pääsivät kesälomalle.

Teksti: Tuuli Salo, puhallinorkesterin alttosaksofonisti