Tekijä: ihmo_muokkaus

Soitinpolku 7.3.2026 klo 10.30-14.00 Iiris-keskuksessa (Marjaniementie 74)

Posted on by ihmo_muokkaus

Tervetuloa Itä-Helsingin musiikkiopiston koko perheen Soitinpolku-tapahtumaan lauantaina 7.3.2026 klo 10.30–14.00 Iiris-keskukseen (Marjaniementie 74). Soitinpolulla pääsee kokeilemaan soittimia opettajien avustamana ja kuulee konserteissa erilaisten soitinten yhteissoittoa. Soitinkokeilua suositellaan yli 5-vuotiaille.

Soitinesittelykonsertteja on neljä: klo 11.00, 11.45, 12.30 ja 13.15. Ilmoittautuminen oppilasvalintoihin käynnistyy Eepoksessa lauantaina 7.3. klo 10.00 ja jatkuu tiistaihin 14.4. asti. Soitinpolulle ja konsertteihin on vapaa pääsy ja 3. kerroksen kahvila Antell Iiriksestä voi ostaa herkkuja koko tapahtuman ajan! Paikan päällä myös Poky:n onginta, kalastusonnea kaikille osallistujille!

IHMO 60 vuotta – Yhteistyötä Roihuvuoren seurakunnan kanssa

Posted on by ihmo_muokkaus

Roihuvuoren uutisissa vuonna 1960 julkaistu Piiripappi Väinö Karhumäen kirjoitus ja tätä seurannut kokous musiikkiopiston perustamisesta itäiseen Helsinkiin olivat pitkän ja tuotteliaan yhteistyön alku. Karhumäki oli jo tätä aiemmin pannut aluille Roihuvuoren oppikoulun perustamisidean ja hän oli aktiivisesti mukana alueen kehittämishankkeissa. Roihuvuoren kirkosta tuli opiston “päätukikohta”. Opetusta järjestettiin kaikissa seurakunnan tiloissa ja konsertit pidettiin pääsääntöisesti vuonna 1970 käyttöön vihityssä Roihuvuoren kirkossa. Pitkää yhteistyötä kuvastaa se, miten vuosien ajan esimerkiksi Juniori- ja Lapsijouset pitivät ulkomaankiertueidensa lähtökonsertit aina Roihuvuoren kirkossa. Yhteistyö on kehittynyt vuosien saatossa ja tänä päivänä IHMOn konsertteja nähdään seurakunnan kaikissa kirkoissa. Vuonna 2003 käyttöönotetussa Laajasalon kirkossa kuullaan jo perinteeksi muodostuneesti musiikkiopiston puhallinorkestereiden joulukonsertteja. Yhteistyössä toteutetaan monipuolisia tapahtumia ja konsertteja, jotka ovat maksuttomia yleisöille. 

Lähteet: IHMO arkisto ja Seppälä, Elina: Neljä vuosikymmentä musiikkia, Itä-Helsingin Musiikkiopisto (2008)

Viistoilmakuva pienlentokoneesta, Roihuvuori 12.10.1970, valokuvaaja: Rista, Simo ja Helsingin kaupunginmuseo

Géza Szilvay ja jousisoittajia Roihuvuoren kirkossa vuonna 1974, IHMO arkisto

Jatta Ehrlund johtamassa Sonetti-kuoroa Roihuvuoren kirkossa vuonna 2006, IHMO arkisto

IHMOn puhallinorkesterien perinteinen kevätkonsertti Laajasalon kirkossa vuonna 2022, IHMO arkisto 

IHMO 60 vuotta – Ahti Sonninen, ensimmäinen rehtori

Posted on by ihmo_muokkaus

“Rehtori Ahti Sonnisen sanoin: ei ole olemassa lahjatonta lasta, jokaiselle voi musiikki antaa jotain.”

Ahti Sonninen (1914–1984) syntyi Kuopiossa kansakouluopettajaperheeseen. Molemmat vanhemmat soittivat pianoa, ja isä Albanius Sonninen soitti myös kannelta ja johti paikallista sekakuoroa. Kotona musisoitiin paljon, mikä loi Sonniselle vahvan pohjan musiikkiharrastukselle.  

Sonninen valmistui Kajaanin seminaarista kansakouluopettajaksi ja työskenteli opettajana Itä-Karjalassa vuosina 1942–1944. Vaikka hän oli itse savolainen, Karjalassa viettämänsä vuodet ja musiikinopettaja vaimonsa Hilkka Paulan vaikutus tekivät hänestä “mieleltään ja sydämeltään karjalaisen”.  

Sodan jälkeen Sonninen keskittyi musiikkiopintoihinsa Sibelius-Akatemiassa sekä opintomatkoihinsa Ruotsiin, Pariisiin, Lontooseen ja Saksaan. Vuosina 1946–1948 hän toimi Valkeakosken musiikinjohtajana, minkä jälkeen hän paneutui sävellystyöhönsä ja kuoronjohtamiseen. Hän sävelsi runsaasti musiikkia kotimaisiin elokuviin, tunnetuimpana Edvin Laineen Tuntematon sotilas –elokuvan musiikit. Vuonna 1957 Sonninen aloitti opetustyöt Sibelius-Akatemiassa, ja vuodesta 1959 alkaen hän toimi koulumusiikkiosaston lehtorina.  

Vuonna 1965 Sonninen valittiin Itä-Helsingin musiikkiopiston ensimmäiseksi johtajaksi. Väinö Karhumäki kertoi aikanaan opiston perustamisvaiheista ja eräästä aamuyön illasta, jolloin hän oli kysynyt Sonnista opiston johtajaksi. Sonninen oli ollut ensin sitä mieltä, että ensiksi pitäisi kysyä Jouko Toloselta, koska hän asui lähistöllä, mutta tämä joutui kieltäytymään väitöskirja- ja Turun yliopiston professoritehtävien vuoksi. Karhumäki oli tämän jälkeen kysynyt Tolosen mielipidettä Sonnisesta opiston ensimmäiseksi johtajaksi ja rehtoriksi. Tolosen vastaus oli ollut myönteinen: “hyvä kaveri”.    

Sonninen toimi rehtorina lähes 20 vuotta, kasvattaen opiston vaatimattomasta alusta maan suurimmaksi musiikkiopistoksi, jossa oppilaita oli lopulta yli 2 000. Hän jäi eläkkeelle täytettyään 70 vuotta ja kuoli äkillisesti 28.7.1984.  

“Ahti Sonninen ja nämä muut perustajajäsenet olivat sitä ikäpolvea, joille isänmaallisuus ja oman kansakunnan kehittäminen olivat kunnia-asia ja velvollisuus. He olivat hyvin aatteellisia. — Ahti Sonninen oli erittäin sydämellinen ja välillemme syntyi ystävyys. Hän saattoi yht’äkkiä seistä meidän oven takana säkillinen perunoita mukanaan lahjaksi, koko ajan sellaista pientä.” – Géza Szilvay  

“Ahti Sonninen antoi kaikkien kukkien kukkia, ts. Opettajat saivat toteuttaa itseään ja opetusmenetelmiään vapaasti ja tällä oli usein hyvät ja kauaskantoiset seuraukset. Otetaan esimerkiksi vaikkapa nuoren Gézan colourstrings, joku muu olisi voinut jättää koko jutun huomiotta heti alkuunsa, mutta Ahti ymmärsi sen mahdollisuudet.” – Ritva Ollaranta  

Lähteet: IHMO arkisto ja Seppälä, Elina: Neljä vuosikymmentä musiikkia, Itä-Helsingin Musiikkiopisto (2008)

1. valokuva: Ahti Sonninen -taiteilijakuva

2. valokuva: Géza Szilvay, Ahti Sonninen ja Csaba Szilvay vuonna 1975, IHMO arkisto

3. valokuva: Einari Marvia, Jouko Tolonen, Taneli Kuusisto ja Ahti Sonninen, vuonna 1948, Sibelius-museon arkisto

4. valokuva: Ahti Sonninen, vuonna 1984, IHMO arkisto

IHMO 60 vuotta – IHMO Sinfonia

Posted on by ihmo_muokkaus

Vuonna 1965 musiikkiopisto aloitti toimintansa nimellä Suur-Helsingin musiikkiopisto, vuonna 1968 nimeksi muutettiin Itä-Helsingin musiikkiopisto itäisen alueen lasten ja nuorten perheiden iloksi. Juhlalukuvuoden kunniaksi alkaa uusi matka, kun IHMO Sinfonia soi ensimmäistä kertaa IHMOn historiassa 6.10.2025 klo 18:30 Laajasalon kirkossa.

Ohjelmassa Griegin Pianokonsertto, Suolahden Sinfonia Piccola ja Sibeliuksen Finlandia. Kapellimestareina toimivat Helena Sinisalo ja Kasmir Uusitupa, pianosolisteina IHMOn oppilaat Martta Pölönen ja Hilma Kolunen.

IHMO 60 vuotta – Nimi ja avajaiset

Posted on by ihmo_muokkaus

Keväällä 1965 musiikkiopiston kannatusyhdistyksen hallitus ratkaisi tärkeän kysymyksen: mikä on uuden opiston nimi? 

Alkuperäinen ajatus ”Roihuvuoren musiikkiopistosta” ei vastannut toiminta-alueen laajuutta, ja ”Helsingin musiikkiopisto” oli jo käytössä. Lopulta hallitus päätyi nimeen Suur-Helsingin musiikkiopisto. Nimi kuvasi hyvin tavoitetta – toimintaa haluttiin laajentaa useisiin kaupunginosiin. 

Muutamaa vuotta myöhemmin huomattiin, että opetustoiminta painottui erityisesti itäisiin kaupunginosiin. Vuonna 1968 nimi muutettiin muotoon Itä-Helsingin musiikkiopisto. 

Syksyllä 21.9.1965 opisto vietti avajaisia Roihuvuoressa ja Herttoniemessä, ja heti seuraavana päivänä alkoi opetustoiminta neljässä eri opetuspisteessä: Roihuvuoressa Porolahden kansakoulu, Lumikintien seurakuntasali ja Herttoniemessä Ahmatien kansakoulu ja Helsingin kaupungin kerhohuoneisto Hiihtäjäntiellä. 

Lähteet: IHMO arkisto ja Seppälä, Elina: Neljä vuosikymmentä musiikkia, Itä-Helsingin Musiikkiopisto (2008)

1. valokuva: Porolahden kansakoulu, Roihuvuori n. 1958, valokuvaaja: Heino Parkkari (Helsingin kaupunginmuseo)

2. valokuva Herttoniemen kansakoulu, Ahmatie valokuva: Heikki Havas (Helsingin kaupunginmuseo)

3. valokuva: Herttoniemen ostoskeskus, Hiihtäjäntie n. 1960, valokuvaaja: Kienanen Niilo (Helsingin kaupunginmuseo)

IHMO 60 vuotta – Mistä kaikki alkoi?

Posted on by ihmo_muokkaus

1960-luvun alussa Helsingin itäisiin kaupunginosiin muutti runsaasti lapsiperheitä. Uudella alueella ei ollut vielä valmista kulttuuri- tai yhdistystoimintaa, ja nuorten vapaa-ajanvietosta oltiin huolissaan. Tarvittiin harrastusmahdollisuuksia – erityisesti musiikki nähtiin hyvänä vaihtoehtona. 

Keväällä 1960 Roihuvuoren uutisissa julkaistiin piiripappi Väinö Karhumäen kirjoitus, jossa hän esitti toiveen alueelle perustettavasta musiikkioppilaitoksesta. Karhumäki kutsui asiasta kiinnostuneet keskustelemaan 26.4.1960. klo 20 Porolahden kansakoululle. Kutsu keräsi alueen asukkaat yhteen ja huhtikuussa 1960 perustettiin väliaikainen johtokunta, joka jatkoi valmisteluja musiikkiopiston perustamiseksi. 

2.12.1964 perustettiin Roihuvuoren musiikkiopiston kannatusyhdistys. Johtokuntaan valittiin joukko paikallisia vaikuttajia ja musiikin ystäviä: yhteiskuntatieteilijä Matti Kailari (pj.), lehtori Sakari Aro, diplomiurkuri ja pianisti Erkki Forss, toimitusjohtaja Lars Ehlers, varatuomari Erkki Linturi, toimituspäällikkö Urho Mäkelä, rakennusmestari Martti Rankka ja metsänhoitaja Leo Sormunen. Sihteerinä toimi kansakouluopettaja Matti Koivisto ja rahastonhoitajana Lahja-Ilona Miettinen. 

Vuoden 1965 alussa kiinnostus musiikinopetusta kohtaan konkretisoitui: maaliskuussa järjestettiin koeilmoittautuminen, johon palautettiin 588 lomaketta – alueen perheet halusivat lapsilleen mahdollisuuden musiikinopiskeluun. 

Samalla perustettiin kannatusyhdistyksen ensimmäinen virallinen hallitus, jonka puheenjohtajaksi valittiin Matti Kailari. Mukana oli laaja joukko aktiivisia jäseniä, joista osa oli ollut mukana jo alusta asti. Hallituksella ja johtokunnalla oli alusta asti tarkat ja selkeät tehtävänjaot, joka loi pohjan tulevalle toiminnalle.  

Lähteet: IHMO arkisto ja Seppälä, Elina: Neljä vuosikymmentä musiikkia, Itä-Helsingin Musiikkiopisto (2008)

 

Kuva 1: Yhdistyssopimus vuodelta 1965.

Kuva 2: Väinö Karhumäki, Raimo Tirinen, Heikka Niittynen, Ahti Sonninen (selin).