Itä-Helsingin musiikkiopisto eli IHMO
Itä-Helsingin musiikkiopisto (IHMO) on musiikin taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaan antava oppilaitos, jonka juuret ovat länsimaisessa taidemusiikissa.
Rakastamme musiikkia ja tarjoamme monenlaisen musiikin tekemisen mahdollisuuksia. Tehtävämme on luoda iloa ja hyvinvointia niin, että tulevaisuudessa musiikki kuuluu kaikille.
IHMOn toimintaa ohjaa Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Opetus on suunnattu ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Opetuksen lähtökohtana on musiikille ominaiset tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat. Opetuksessa luodaan taiteen keinoin pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle. Opinnot tukevat oppilaiden luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä sekä vahvistavat oppilaiden identiteettien rakentumista ja kulttuurisen lukutaidon kehittymistä. Musiikinopiskelu on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja antaa valmiuksia alan ammattiopintoihin aikoville.
IHMOn opetussuunnitelmiin voit tutustua TÄSTÄ
IHMO numeroina
Opetushallituksen tukema hanke 1.8.2023–31.12.2024
Mielentaidot ja psyykkinen hyvinvointi oppimis- ja esiintymistilanteissa
Tiivistelmä hankekuvauksesta:
Hanke nostaa esiin oppilaan opintopolun tärkeimmän asian, eli esiintymisvalmennuksen roolin opetuksen kokonaisuudessa. IHMOn opetussuunnitelmassa painotetaan opintojen alusta lähtien esiintymisen merkitystä. Esiintymiskokemuksia karttuu niin yksilönä, kuin eri kokoisissa ryhmissä ja orkestereissakin. Positiiviset kokemukset ja toisaalta epäonnistumisen sietäminen vaatii pedagogilta laajaa osaamista ja tätä osaamisen osa-aluetta ei ole pedagogisessa koulutuksessa huomioitu. Esiintyminen musiikissa voidaan rinnastaa kuten urheilussa: jokaisella on tavoitteena harjoittelun ja treenaamisen jälkeen onnistua omassa suorituksessaan. Onnistumiseen tai mahdollisen epäonnistumisen sietämiseen tarvitaan psyykkistä valmennusta, jotta kaikki mahdollinen potentiaali on oppilaan käytössä.
Hankkeen tavoiteltava tulos:
Hankkeen tavoiteltava tulos on psyykkisen esiintymisvalmennuksen merkityksen esiin nosto ja opettajakunnan ammattitaidon lisääminen psyykkisen valmentamisen kokonaisuuden hallinnassa vahvan pedagogisen osaamisen rinnalla. Pedagogin työ on muuttunut radikaalisti ja yhä useammat oppilaat tarvitsevat apua keskittymiseen, paineen sietämiseen, tietoiseen läsnäoloon ja ajatusten tietoiseen suuntaamiseen, sekä informaatiotulvan suodattamiseen, rakentavaan itsetuntemukseen ja omien voimavarojensa löytämiseen. Sosiaalisen median vertailukeskeinen maailma, ilmastonmuutos, sotatila Ukrainassa ja kiristyvä taloustilanne heijastuvat suoraan lasten ja nuorten arkeen ja heidän arvioihinsa omien tulevaisuuksiensa mahdollisuuksista. Taiteen perusopinnot, erityisesti musiikki on perinteisesti tarjonnut mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, tunneilmaisun, sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen opetteluun, itseilmaisun kehittämiseen sekä pitkäjänteisyyden ja keskittymiskyvyn parantamiseen.
Hankkeen tuloksena jokainen opettaja voi konkreettisesti edistää ja vahvistaa opetuksessaan psyykkisen valmentamisen merkitystä omassa opetuksessaan sekä yleisesti kollegiokohtaisessa opetussuunnitelman mukaisessa kehittämistyössä. Kuluneen lukuvuoden korona-ajan suurin ja eniten huolta nostava asia on lasten ja nuorten yleinen jaksaminen ja itseluottamuksen puute – se voi pahimmillaan aiheuttaa elämänmittaisia traumoja. Hankkeen avulla opettaja osaa ohjata, aktivoida ja auttaa oppilaitaan. Uskomme vahvasti kehittyvään työyhteisöömme ja laadukkaaseen musiikinopettamisen kulttuuriin opetussuunnitelman hengen mukaan. Koronavuosien poikkeusolosuhteissa toimiminen osoitti, että musiikkikasvatuksella on suuri merkitys lasten ja nuorten elämässä – se on sosiaalinen ja luova tapahtuma, jossa opettajan pedagogisen osaamisen lisäksi esiintymisvalmennuksen monipuoliset taidot ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Omiin vahvuuksiinsa liittyvistä kokemuksista oppilas saa elintärkeitä eväitä loppuelämänsä suunnalle.
Kuinka kaikki alkoi...
Itä-Helsingin musiikkiopiston keskeinen perustajajäsen ja kunniapuheenjohtaja oli rovasti Väinö Karhumäki (1916-2005). Piiripappina hän kirjoitti Roihuvuoren uutisissa huhtikuussa 1960:
”Eräs sellainen harrastus, jonka puhtain mielin jokainen voi antaa nuorillemme, on musiikki. Monille meille vanhemmille se on ollut maailman matkoissa usein suojeleva ja virvoittava ystävä. Tämä alue pitäisi olla myös tälle meidän nuorelle väellemme tarjolla ja asiallisesti viljeltävänä. Meillä on monenlaista musikaalista harrastusta täällä, ja on myös päteviä voimia neuvomiseen ja opettamiseen. Ettei tämä kaikki jäisi vain puuhailuksi ja epävakaiseksi yrittämiseksi ehdottaisimmekin, että näin lapsirikkaalle alueelle, joka tulevaisuudessakin on melko keskeinen, että tänne perustettaisiin joku musiikki-instituutti, ehkä musiikkiopisto, vaikka aluksi vähäisenkin muodossa. Toivoisimme, että kaikki asiasta kiinnostuneet tulisivat pohtimaan näitä kysymyksiä Porolahden kansakoululle pääsiäisen jälkeisenä tiistaina huhtikuun 19. päivänä klo 20. Tervetuloa nuoret ja vanhat!”
Tuon Porolahden kansakoululla pidetyn kokouksen jälkeen musiikkiopistohanke eteni siten, että Kannatusyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 2.12.1964 ja opetustoiminta alkoi 21.9.1965. Vuoteen 1968 musiikkiopisto toimi nimellä Suur-Helsingin musiikkiopisto.
Itä-Helsingin musiikkiopiston ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1984 säveltäjä, professori Ahti Sonninen (1914-1984). Vuosina 1984-2010 rehtorina toimi professori Géza Szilvay. Nykyinen rehtori on musiikin maisteri Minna-Maria Pesonen.
Itä-Helsingin musiikkiopiston historiikkia ”Neljä vuosikymmentä musiikkia” voi tiedustella opiston toimistosta.